keskiviikko 3. elokuuta 2016

Hautakivi


N sai hautakiven juhannuksen jälkeen. Se on ehkä hienoin kivi, mitä olen koskaan nähnyt. Tosin en ole edes nähnyt kovin monia. Minulla ei ole ennen tätä ollut yhtäkään hautaa, jossa olisin käynyt säännöllisesti. Kukaan läheiseni ei ole aiemmin kuollut. En minä edes tiedä, millaisia hautakiviä on olemassa. En ole käynyt hautausmailla paljoa.

Hautakivi on minusta ihan N:n näköinen. Sellainen nuorekas ja miehekäs. Ei liikaa tilpehööriä ja koristeluja. Tyylikäs. Mutta silti vähän erilainen. Yksikään valokuva ei tee sille oikeutta, sillä se on livenä paljon hienompi. Olen ihan satavarma, että N olisi itsekin valinnut tämäntyylisen kiven.

Viimeksi hautausmaalla käydessäni en meinannut löytää koko hautaa. Keväällä sen näki helposti jo kaukaa, koska se oli ainoa hauta siinä lähistöllä, joka oli ihan uusi, hiekalla peitetty. Nyt sen päällä kasvaa jo ruoho. Ihan kuin se olisi ollut siinä jo pitkään. Vaikka eihän se ole. Nyt se näyttää melkein samalta, kuin kaikki muutkin haudat. Paitsi että N:n haudalla on aina eniten kukkia. Tiedän siellä käyvän ihmisiä päivittäin. Se on aina siistinä ja hoidettuna, täynnä kukkia ja kynttilöitä. Ihanaa päästä muuttamaan lähelle, niin pääsen itsekin käymään siellä paljon useammin.

Minä en ole kertaakaan ajatellut, etten haluaisi itse enää elää. Mikä on aika jännä. Varmasti monille voisi tulla sellaisia ajatuksia, kun oma rakas on kuollut ja koko elämä mennyt uusiksi, kaikki unelmat murskattu. Lääkärit ja kriisityöntekijätkin kyselivät, onko minulla itsetuhoisia ajatuksia. Kysymys tuntui melkein naurettavalta, koska se on niin kaukana omista ajatuksistani. En ole ajatellut kertaakaan niin. Tämä elämä, hiuskarvan varassa oleva elämä, on minulle aivan liian rakas. Kun kuulin N:n kuolleen, ensimmäinen ajatukseni oli, etten selviä tämän läpi. Mutta heti seuraava ajatus oli, että kyllä hitto soikoon selviän. Sen ajatuksen mukaan olen elänyt. Ja elän jatkossakin.

5 kommenttia:

  1. Asiallisen ja tyylikkään näköinen hautakivi. Mummoni valitettavasti nukkui pois tässä hetki sitten ja ajankohtaiseksi tuli hommata muistokivi. Tuntuu, että hirveästi kaikkia vaihtoehtoja, niin vaikea päättää.

    VastaaPoista
  2. On kyllä todella tyylikkään näköinen hautakivi ja kivat istutukset myös. Itsekin pidän tuollaisesta enemmän virtaviivaisesta eikä niinkään, että siinä olisi paljon koristeita ja muuta. Meilläkin oli juuri ajankohtaisena hautakiven hankkiminen tuossa pari kuukautta sitten, kun tätini valitettavasti menehtyi ja huomasin vaan samalla, että miten paljon niitä kaikenlaisia kiviä onkaan.

    VastaaPoista
  3. Hautakiven valitseminen on vaikea päätös, sillä sen tahtoo jollain tavalla olevan vainajan näköinen. Valitettavasti olen liian usein joutunut näitä pohtimaan ja nytkin on edessä isoäidin hautakiven valinta. Kivi jonka olet valinnut on todella tyylikäs.

    VastaaPoista
  4. Kaunis hautakivi. Meillä on myös semmoinen suunnitelmissa. Tahdomme sen kuitenkin olevan kaunis sekä pelkistetty. Vaihtoehtoja riittää. On vain vaikeana aikana myös vaikea tehdä päätös. http://www.messukylankivi.fi/hautakivi/

    VastaaPoista
  5. Minä pidän tuosta hautakivestä. Se on omaperäinen. Meidän tuttava kertoi, että täytyisi hänenkin valita lähiaikoina hautakivi hänen sisarelleen. Ilmeisesti he etsivät keskikokoista hautakiveä, jolloin siinä olisi myös paikka hänen miehelleen.

    VastaaPoista