Kiitollinen, siunattu, onnellinen

Minulla on todella hyvä mieli nyt. Sille ei ole edes mitään erityistä syytä. Nyt on vaan jotenkin luottavainen olo tämän elämän suhteen. Kaikki järjestyy.

Esitin tänään koulussa opinnäytetyöni suunnitelman ohjaajalleni ja muulle ryhmälle. Se jännitti etukäteen, sillä pelkäsin saavani ohjaajalta pitkän listan korjattavista asioista. En saanut yhtäkään. Se meni läpi samantien! Mitään ei tarvinnut korjata, lisätä tai poistaa. Tuli hyvä mieli. Kerrankin onnistuin jossain. Nyt odotan innolla, että pääsen kunnolla aloittamaan opinnäytetyöni, kun suunnitelma on hyväksytty.

Sitten menimme ystäväni kanssa salille kahdeksi tunniksi. Teimme ihan pirun hyvän treenin! Ystävän kanssa salilla käymisessä on se hyvä puoli, että kropan lisäksi siellä saa kuntoon mielen. Aikamoista sielunhoitoa ja terapiaa ovat olleet meidän kuntosalikäyntimme. Niistä jää hyvä mieli pitkäksi aikaa. Ja kaverin tsemppaus motivoi jatkamaan sarjan loppuun, vaikka ei jaksaisi. Sekin motivoi, että olen huomannut jo nyt kehittyneeni, vaikken ole käynyt salilla kuin pari kuukautta, ja nekin epäsäännöllisen säännöllisesti.

Huomenna menen käymään vanhemmillani. Kiva nähdä perhettä taas pitkästä aikaa. Vaikka eipä viime kerrastakaan niin pitkä aika ole. Silti sinne on aina kiva mennä. Eikä ilmainen ruokakaan tietysti opiskelijaa haittaa. Ja pääsen saunaan! En ole käynyt saunassa koko sinä aikana, kun muutin omilleni.

Sunnuntaina onkin sitten luvassa kauan odotettu opiskelijaristeily. Odotan sitä aivan hirveästi! Olen ollut viime aikoina todella stressaantunut koulusta ja töistä, joten tämä pieni reissu ei voisi tulla parempaan saumaan. Aion vain relata. Pitää hauskaa. Olla hetken aikaa kuin kuka tahansa 25-vuotias nuori. Enkä mikään helvetin leski. En jaksa olla enää leski! Se on kuluttavaa hommaa. Jos voisi edes risteilyn ajaksi jättää lesken viitan tänne kotiin ja nauttia kaikesta siitä, mitä elämässä on jäljellä. Ystävistä, musiikista, tanssimisesta, risteilystä.

Koska enhän minä N:n mukana kaikkea menettänyt. Aluksi tosin tuntui siltä. Ensimmäisinä viikkoina oli ihan käsittämättömän vaikeaa muistaa, että minulle jäi paljon. Ajatukset olivat luonnollisesti siinä menetyksessä, eivätkä siinä, mitä kaikkea jäi jäljelle. Nyt on oppinut jo ajattelemaan asiaa toiselta kannalta. Ja osaa olla kiitollinen siitä, mitä sai. Ei ajattele pelkästään sitä, mitä N:n mukana menetti, vaan ajattelee myös sitä, mitä N:n mukana sai. Vaikkakin sen kaiken sai vain pieneksi hetkeksi, on se kultaakin arvokkaampaa.

Täällä istuu tällä hetkellä siis yksi todella kiitollinen tyttö. Vitsi miten hieno elämä minulla on! Olen niin kiitollinen, että olen nyt tässä. Minua on siunattu niin uskomattoman ihanilla ystävillä. Ihanalla perheellä. Kaikki palaset ovat elämässäni loppujen lopuksi ihan kunnossa. Toki on asioita, joiden toivoisin olevan eri tavalla. Tottakai toivoisin, että N olisi elossa. Mutta kun ei ole. Sen sijaan minä olen. Minä elän! Eikä siitä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa. Ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa, että lähtee risteilylle ja pitää siellä hauskaa. Niin N:kin toivoisi. Eikä huonoa omaatuntoa tarvitse potea siksi, että välillä on jo onnellinen. Esimerkiksi tänään. Toivottavasti tämä fiilis säilyy koko viikonlopun. En epäile sitä hetkeäkään.