Ensimmäiset ajatukseni hänestä

Olen aina kirjoittanut paljon. Yhdessä vaiheessa päiväkirjan kirjoittaminen oli minulle lähes jokapäiväinen rutiini. En ole kuitenkaan vuosikausiin kirjoittanut tavalliseen päiväkirjaan, vaan tietokoneelle, koska koneella on paljon nopeampaa kirjoittaa pitkiäkin tekstejä. Olen viimeaikoina lukenut paljon tekstejä, jotka olen kirjoittanut siihen aikaan, kun tapasin N:n. Nämä seuraavat otteet olen kirjoittanut seuraavana päivänä N:n tapaamisesta. Olin tuntenut hänet alle vuorokauden, kun nämä on kirjoitettu. En halua laittaa tekstiä kokonaan, ensinnäkään siksi, että se on neljä sivua pitkä ja hyvin yksityiskohtainen selostus tapaamisillastamme, ja toisekseen siksi, että se on aika henkilökohtainen. Mutta haluan silti jakaa nämä lauseet, jotka olen kirjoittanut pää aivan pilvissä. Vain alle vuorokauden jälkeen ensitapaamisesta.

Mä tapasin eilen maailman ihanimman miehen.

...Ja sillon mun katseet kohtas sen kanssa. Se istu ehkä kymmenen metrin päässä, pöydässä jossa oli nainen ja pari muuta miestä. Se katto pitkään, ja mä vastasin katseeseen. Välillä käänsin pääni pois mut aina meidän katseet löys toisensa uudelleen. Ja mikä hymy! Se oli aivan supersulonen ja koko mies muutenkin hyvännäkönen.

...ja kylmä ilmakaan ulkona ei haitannu yhtään. Mulla oli sisältä lämmin.

...mä tunsin kädet mun ympärillä. Ja kun käännyin ympäri, se ihana mies oli siinä!

Siinä se yhtäkkiä oli, tanssi mun kanssa, koski muhun ja näytti törkeen hyvältä.

Ei menny kovin kauaa, kun se suuteli mua ekan kerran. Ja voi taivas, se tuntu hyvältä.

Siellä se piti kättä mun ympärillä ettei mulle ois tullu kylmä, ja se sano että mä olen sen mielestä tosi kaunis.

Pian N sano, että se haluu viedä mut johonkin. Mentiin hissillä kymppikerrokseen ja mä ihmettelin että mitä me siellä tehään, eihän siellä oo edes mitään, ja se sano että "on siellä, sinä ja minä".

Se suuteli mua hissin seinää vasten ja mun pää oli pelkkää hattaraa.

...voi herranjestas, en oo kyllä vastaavanlaista miestä tavannu eläissäni.

N oli niin huomaavainen ja laitto kokoajan mut kaiken edelle ja oli vaan kertakaikkiaan ihana. 

Ja se sano mulle koko illan aikana varmaan 50 kertaa että mä olen ihana.

Ja se sano, että mä olen ihanin nainen ketä se on pitkäään pitkään pitkäääääään aikaan tavannu. 

Kukaan mies ei oo koskaan ollu mulle noin hyvä ja ihana ja huomaavainen. Ei koskaan. 

N sano mulle monta kertaa, että "mä tykkään susta". Vaikka oltiin tunnettu vasta pari tuntia, se sano silti niin. 

Ja mitkä käsivarret!!! Halleluja! 

Jossain vaiheessa yöllä mä havahduin hereille. Aloin miettimään, että näinkö mä vaan unta. Näinkö mä unta ihanasta miehestä, joka sano mulle ihania asioita ja kohteli mua, ku olisin maailman kallein aarre? Kävikö mulle taas niinku aina, että nään ihan uskomatonta unta ja herään ja tajuunkin ettei se ollu totta? Mut sit ajatukset alko kirkastumaan, ja tajusin, et tällä kertaa se meni toisin. Tällä kertaa ne ihanat muistikuvat mun päässä oli totta! Ne kaikki oli oikeesti tapahtunu! Se oikeesti sano kaikki ne sanat ja teki kaikki ne teot, mä en pelkästään kuvitellu! Se on oikeesti olemassa! Mut valtas niiin suuri onnen riemu, ettei tosikaan! Kävin uudelleen nukkumaan ihan hiton tyytyväisenä.

N pussaili mua vielä ja kuiski mun korvaan että oon ihana. 

Ja sit se lähti, mutta sillä oli mun puhelinnumero sen kännykässä ja se ties mun nimen, joten olin varma että saisin siihen vielä yhteyden. Tiesin ettei mun tarttenu sanoo hyvästejä ikiajoiks.

Nämä tekstit kertovat, kuinka myyty olin samantien. Tämän jälkeen minun on ehkä pakko uskoa rakkauteen ensisilmäyksellä, tai johonkin vastaavaan. Ja minusta on ihanaa, kun olemme N:n äidin kanssa jutelleet, ja hän on kertonut, että myös N oli aivan myyty ensitapaamisemme jälkeen. N:n äiti oli aavistanut heti N:n nähtyään, että nyt on joku tyttö sekoittanut pään ihan täysin. Että nyt on jotain erityistä kyseessä. Ei hän kuulemma koskaan aiemmin ollut ollut sellainen. Ja siitä suhteemme sitten lähtikin nopeasti liikkeelle. Olimme heti aivan erottamattomat ja muutaman kuukauden päästä jo muutimme yhteen. Vaikka kaikki alkoi rytinällä, ei suhteesta kadonnut se tietty kipinä edes silloin, kun kaikki oli jo tuttua ja arkipäiväistä. Joskus sitä vaan tietää. Joskus ei tarvita mitään muuta kuin yksi ainoa katse. Ja sitä katsetta en koskaan epäillyt.