Maailman komein mies

Onpa ollut tapahtumarikas viikonloppu! Pitkästä aikaa olin viikonlopun töistä vapaalla ja olen kyllä ehtinyt paljon. Lauantaina lähdin vanhemmilleni ja illan vietimme äitini kanssa Putouksen kuvauksissa! Olipa hauskaa nähdä, kuinka suora lähetys tehdään. Lisäksi suunnittelimme ulkomaanmatkaa huhtikuun lopulle, enkä malta odottaa sen toteutumista. Tämä on N:n kuoleman jälkeen ensimmäinen asia, jota odotan näin paljon. Suuri osa viikonlopusta onkin mennyt siihen, kun olen etsinyt parhaita mahdollisia lentoja minulle uuteen kohteeseen! Tästä tulee niin hyvä kevät!

Tänä iltana näin sitten N:n vanhempia. Jaoimme valokuvia toisillemme minun ja N:n yhteisistä vuosista. Sain N:n tietokoneelta paljon kuvia, joita en joko ollut nähnyt lainkaan, tai joita ei minun tiedostoissani aiemmin ollut. Tuli kova ikävä. Ennennäkemättömät kuvat ovat kyllä pahoja. Olen huomannut, että ne laukaisevat ikävän. Jos näen kuvan, jota en ole aiemmin nähnyt, se jostain syystä herättää paljon tunteita. En edes tiedä miksi. Ehkä ne omalla tietokoneellani olevat kuvat ovat minulle niin tuttuja. Olen katsonut jokaisen niin loputtoman monta kertaa. Uusissa kuvissa on jotain uutta. Sellaisena en ole häntä nähnyt. En ole nähnyt sitä tiettyä ilmettä tai asentoa kuin uusissa kuvissa. On niin kova ikävä häntä. Erityisesti N:n viimeisenä vuotena otetuissa kuvissa hän näytti niiiin hyvältä! En voi uskoa, että minulla oli niin komea mies. Hän muistui taas mieleeni jotenkin niin elävänä, kun katselin kuvia.

Kävin N:n vanhempien luona saunassa. Siellä meillä oli tapana käydä jokaikinen viikonloppu. Nyt kävin siellä ensimmäistä kertaa melkein vuoteen. Yksin. Se oli haikeaa. N piti saunomisesta ja saattoi istua siellä vaikka kuinka kauan. Minä menin istumaan saunassa sille "omalle" paikalleni, johon istuin jokaikinen kerta siellä. Ja tuijotin vain vieressäni olevaa tyhjää paikkaa. N ei tule siihen enää. Minä istuin yksinäni saunassa, käsivarressani tatuoituna avomieheni kuolinpäivä. Maailman komeimman miehen kuolinpäivä. Kyllä kyyneleet tulivat. Toivoin hänen ilmestyvän suihkutilan puolelta saunaan, mutta ei hän vaan tullut. Se on epäreilua.

Ruokapöydässä oli taas yksi tyhjä paikka. Siihen en koskaan totu. Vaikka N:n kuolemasta on vasta vuosi, välillä tuntuu, kuin aika hänen kanssaan olisi ollut jossain toisessa elämässä. Välillä voin jo niin hyvin, etten voi uskoa, että olen kokenut sellaisen menetyksen. Elämä N:n kanssa tuntuu kaukaiselta muistolta. On hetkiä, kun siitä tuntuu olevan pidempi aika kuin vuosi.

Mutta siitä todella on vain vajaa vuosi. Eikä vuosi ole yhtään mitään. Tänään tosiaan tuntuu siltä. Tänään on ikävä ja suru. Useina päivinä olen iloinen ja nauravainen ja suuntaan katseeni tulevaisuuteen. Tänä iltana on erilaista. Pitkästä aikaa on ihan todella ikävä. Tänä iltana muistan, mitä on rakkaus. Rakkaus on N:n näköinen maailman komein mies.

Muutama tunti tämän kuvan ottamisen jälkeen N kosi minua. Se on ollut yksi elämäni onnellisimmista päivistä. Onneksi en tiennyt, mikä meitä puolen vuoden päästä odotti. Onneksi sain olla puoli vuotta tämän komean miehen kihlattu.