torstai 2. kesäkuuta 2016

Etkä voi mitään

On ihan mielettömän raskasta törmätä Facebookissa ilouutisiin. Eilen vastaan tuli sekä vauvauutinen että kihlajaisuutinen. Muiden hyvät uutiset tuntuvat samaan aikaan hyvältä ja ihan helvetin pahalta. Hyvältä siksi, että on oikeasti ihanaa, kun ihmiset kokevat hyvää. Se auttaa minuakin uskomaan tähän elämään. Se auttaa uskomaan, että vielä tapahtuu hyviäkin asioita, edes jollekulle. Että elämä menee eteenpäin. Ja pahalta siksi, että olen oikeasti tosi kateellinen. Elämä tuntuu niin epäreilulta. Se ei vaan ole reilua, että samaan aikaan kun toiselta viedään kaikki, joku toinen saa kaiken. Mutta niin se elämä menee.

Ja sainhan minä itse viimekesänä kokea saman onnen. Elämäni rakkaus pyysi minua vaimokseen. Ehkä minun on turha edes haaveilla iloisista uutisista omalla kohdallani, kun olen saanut jo aiemmin kokea jotain niin ihanaa.

Jos minä saisin päättää, jakaisin nallekarkit tasan. Kaikille elämässä yhtä paljon onnea ja surua. Mutta minä en sitä päätä. Joku muu tekee päätökset. Sen olen tässä elämässä ymmärtänyt, että minun tekemisilläni ei ole paljoakaan väliä. Tämä elämä on jonkun ihan muun käsissä. On ihan sama, kuinka paljon minä yritän ja teen. Se ei auta. Pitää vain nauttia kaikesta mitä tänä päivänä on, koska joku muu tekee päätökset, ja ne saattavat tulla hyvinkin nopeasti ja yllättäen. Vaikka kuinka ajattelisi, että oma elämä on hallinnassa ja omissa käsissä, se ei sitä ole. Kun tämä joku suuri voima päättää sinulta kaiken viedä, et voi sille yhtään mitään. Valitettavasti.

Mutta toisaalta, joskus ne hyvätkin asiat tulevat täysin yllättäen. Kun et osaa varautua, voit saada jotain ihan mieletöntä. Siksi kannattaa joka aamu nousta ylös sängystä. Et voi koskaan tietää, mitä mahtavaa päivä tuo tullessaan. Koskaan et tiedä, kenet tapaat. Koskaan et tiedä, kuka tai mikä muuttaa elämäsi.

Ja ehkä lopulta elämän tekee kiinnostavaksi se jännitys ja epävarmuus. Yllätyksellisyys. Se, ettet voi ikinä tietää. Hyvässä ja pahassa.


Voi olispa aikaa jo kulunut tarpeeksi
Kuukaudet menneet ja sydän ois ehjä
Tai ettei ois hän lähtenyt sittenkään pois

Tuolla on joku toinen, se vielä ei tunne sua
Sinä et usko, mut se ei sinusta riipu
Et mitään voi, mitään et kuitenkaan voi

Se tulee sua vastaan, kävelee samaan huoneeseen
Kaikki on uutta ja samalla vanhaa
Et mitään voi, mitään et sillekään voi

Jokainen yö vie aamua päin
Sä luulet et sua varten ei rakkautta oo enempää
Mut se vielä tulee
Etkä voi mitään

Antti Tuisku - Yksinäinen


Tämä kappale on tuonut viimeaikoina lohtua ja toivoa. Paljon.

3 kommenttia:

  1. Kaunis kirjotus ja kauniita sanoja <3
    "Mä voin suunnitella mun koko elämän, vaimon ja viran ja talonkin, mut kaikki menee toisin, joku suunnittelee mua paremmin" <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan. Tää ihana legendaarinen biisi ♥ Mä itseasiassa muistan kun viimekesänä N:n valmistujaisissa istuttiin sun kanssa siinä ulkona, ja pohdittiin tätä biisiä ja just tämän lauseen merkitystä. Mikähän ihme siinäkin oli, että piti alkaa just tätä lausetta puimaan just siinä hetkessä? Sillon oli niin onnellisen tietämätön mitä reilun puolen vuoden päästä oli edessä ♥

      Poista
    2. Niin mietitittinkin. Elämä on hassua. <3

      Poista