Eläköön elämä

Tämä kuva kertoo aika hyvin, millainen fiilis minulla on juuri nyt. Iloinen ja onnekas. Onnekas kaikesta huolimatta. Minulle ei ehkä jaettu kaikista parhaimpia kortteja tähän elämään, mutta koen olevani silti onnekas. Koska heräsin tänä aamuna. Koska olen saanut viettää aika mahtavan kesän. Koska tulevaisuus on vielä edessä. Minulla on onnellinen menneisyys, ehkä vähän surullinen ja traaginen nykyhetki, mutta ihan varmasti vielä onnellinen tulevaisuus. Ihan varmasti.

Minut tekee onnelliseksi ihanat kommentit täällä blogissa. Vanhat ystävät. Uudet ystävät. Auringonpaiste. Lämmin järvivesi. Se, että asuntoasiat etenee! Alkavat olympialaiset. Se, kun joku nauraa. Se, kun joku välittää. Se, kun joku ikävöi.

Huikea elämä. Toisina päivinä on niin pirunmoinen ikävä ja suru, ettei sitä voi sanoiksi pukea. Mutta kesä on ollut täynnä myös näitä päiviä, kun elämä vaan tuntuu ihan huikealta. Eikä se huikeus vaadi muuta, kuin sen, että sai taas kerran avata aamulla silmät. Ja että on ihania ystäviä ympärillä. Ei huikea elämä muuta vaadi. Eihän minulla muuta ole! Eikä tarvitsekaan olla.

Minulla on kuitenkin kaikki, mitä tällä hetkellä voin toivoa. Ja enemmänkin.

Kuka tietää, onko huomenna taas surkea päivä. Ehkä onkin. Mutta sitä suuremmalla syyllä nautin näistä hyvistä päivistä.