Lähtö

Tänään minä tein sen. Irtisanouduin töistä. Tuntuu ennen kaikkea hyvältä. Hassulta ja hyvältä. Olen ollut työpaikassani niin monta vuotta, ettei lähtö ollut helppo. Nyt minulla on vielä neljä työvuoroa, joiden jälkeen en enää koskaan palaa sinne. Hurjaa. Mutta nyt on aika keskittyä täysin viimeisiin koulutehtäviin ja harjoitteluun, jotta valmistun kesäkuussa.

Jos joku olisi vuoden 2016 alussa kertonut minulle, millaista elämäni tulee vuoden päästä olemaan, en olisi ikinä uskonut. Lähes kaikki siitä vanhasta elämästä on nyt mennyt uusiksi. Parisuhde, asunto ja työpaikka. Asiat, jotka mielelläni olisin säilyttänyt ennallaankin.

Mutta ehkä minulle on vuodessa tapahtunut niin paljon, että on aikakin uudistaa vähän myös työkuvioita. Ehkä tarvitsen nyt uuden alun kaikilla elämän osa-alueilla. Nyt on kummallisen luottavainen fiilis. Kaikki menee parhain päin. Kaikki menee niin kuin on tarkoitus.

Olen onnellinen, että 4,5 vuotta sitten N oli nähnyt työpaikkailmoituksen ja vinkkasi siitä minulle. En ole varma, olisinko muuten hakenut. Vuodet siellä kuluivat nopeasti. Kaikki muut työntekijät ovat vaihtuneet matkan varrella monia kertoja, mutta minä olen aina pysynyt. Tähän päivään asti. Pysyin, vaikka elämäntilanteet vaihtuivat. Pysyin, kun aloitin opiskelut, kun avomieheni kuoli, kun jouduin muuttamaan toiselle paikkakunnalle.

Mutta parasta kaikista olivat työkaverit. Minä löysin työpaikalta parhaan ystävän ja muita ihania kavereita. Heidän takiaan lähtö tuntuu tosi vaikealta. Onneksi yhteydenpito ei katso sitä, onko samassa työpaikassa. Olen niin kiitollinen näistä ystävyyssuhteista, jotka ovat loppuelämän mittaisia.

Uskon, että yhden oven sulkeutuminen tarkoittaa uusien avautumista. Nyt on taas sellainen olo, että edessä päin on jotakin hyvää. Uudet tuulet tekevät nyt hyvää. Olen ehkä kaivannutkin muutoksia. Vaikka toisaalta koko elämäni on ollut yhtä suurta muutosta viimeisen vuoden. Välillä täytyy uskaltaa päästää irti asioista, jotka ovat jo aikansa eläneitä eivätkä tunnu hyvältä. Kun pomoni tänään kysyi, miksi haluan irtisanoutua, vastasin, etten tykkää olla siellä enää. Silloin on todellakin aika lähteä ja etsiä jotain muuta ja parempaa. Vaikka lähteminen tottakai jännittää ja pelottaa. Samaan aikaan tuntuu, että haluaisin pitää kynsin ja hampain kiinni siitä elämästä ja niistä asioista, jotka minulla oli N:n kanssa. Ja toisaalta haluaisin uudistaa kaiken mahdollisen, jotta saisin ihan uuden alun, uuden luvun. Alkakoon se uusi luku tästä päivästä. Nyt olen hankkiutunut eroon yhdestä asiasta, joka ei tehnyt minua onnelliseksi. Tänään tein oikean päätöksen.