Nautin ja elän

Palautin juuri opinnäytetyöni ensimmäistä kertaa ohjaajalleni. Nyt se on tehty. Minä tein sen! Toki työtä korjaillaan vielä opettajien kommenttien jälkeen, mutta suurin työ on nyt tehty. Huh. Olen ollut kyllä tehokas viimeiset 11 viikkoa. Harjoittelua ja opinnäytetyötä. Vapaapäiviä ei paljoa ole näkynyt, mutta lopussa kiitos seisoo. Nyt on oikeasti niin hyvä mieli, että tekisi mieli itkeä.

Matkalaukku on pakattu ja veljeni lähtee pian viemään minua lentokentälle. Jännittää ihan pirusti lentää yksin! Tai ei niinkään se lento, vaan lennon jälkeiset maahantulotarkastukset. Ja lentokentältä pitäisi jotenkin päästä hotellillekin. Pakko vaan ajatella, että olen selvinnyt pahemmastakin. Niin ajattelen aika usein, jos joudun tekemään jotain josta en pidä tai olen mukavuusalueeni ulkopuolella. "Selviän tästä, koska olen selvinnyt pahemmastakin. Tämä on lastenleikkiä".

Tämän Floridan matkan lisäksi varasimme eilen koulukavereideni kanssa toukokuun lopulle matkan Rodokselle. Ehdin olla kotona vain muutaman viikon, kun mennään taas! Elämä on kyllä siistiä. Ihanaa kun on kevät. Ihanaa kun olen elossa! Minulla on asiat niiiin hyvin juuri nyt. Huh. Melkein niin hyvin, että pelkään jotain kamalaa pian taas tapahtuvan. En haluaisi ajatella niin, en halua antaa ajatukselle valtaa, koska se ahdistaa. En halua pelätä. Haluan elää ilman mörköjä pääni sisällä.

En ole ihan varma, kuinka järkevä ajatus oli varata uusi matka, kun työtilanne on näin onneton. Onko minulla ihan tosissaan varaa matkailla? Millä ajattelin maksaa vuokrani, kun en saa palkkaa mistään? Eikö minua pelota maksaa matkoja säästötililtä? Ei. Nyt minun täytyy elää ja tehdä ihania, hurjia asioita. Ei se raha säästötilillä tee minua onnelliseksi, mutta matkat ystävien kanssa tekevät. Minulla on nyt mahdollisuus lähteä kahdelle ulkomaanmatkalle kuukauden sisään. Tottakai minä käytän sen tilaisuuden. Huolehditaan asioita vasta sitten, kun se on aiheellista. Nyt minä nautin. Ja elän ja nautin ja elän.