Tuu mua vastaan

Tämän blogin nimi tulee Chisun biisistä Tuu mua vastaan. Olen varmaan joskus kertonutkin tarinan biisin takaa, mutta kerron sen vielä uudelleen:

N oli joutunut kovan päänsäryn takia kotipaikkakuntamme sairaalaan, ja seuraavana aamuna hänet siirrettiin Töölöön. Lähdimme aamupäivällä N:n siskon ja veljen kanssa ajamaan Töölön sairaalalle. Se matka oli varmasti elämäni pisimpiä. Kukaan ei sanonut matkan aikana varmaan sanaakaan. Oli kirkas talvipäivä ja pakkasta. Radiosta alkoi soimaan tuo kyseinen biisi. Erityisesti siitä jäi mieleen lause "yhdes piti elää, yhdes piti kuolla". En vielä silloin osannut ajatella, että N saattaa kuolla tähän. Muistan ajatelleeni, että Suomessa on maailman parhaat lääkärit ja kirurgit, tottakai hän selviää tästä.

Sen päivän jälkeen biisi on ollut minulle tärkeä. Ihan joka kerta, kun kuulen sen, se muistuttaa hänestä ja siitä hetkestä. Kun aloitin tämän blogin, en edes sen kummemmin joutunut miettimään tämän nimeä. Oli vain itsestäänselvää, että tuo lause päätyy blogin nimeksi. Muistan myös sieltä ihan ensimmäisiltä N:n kuoleman jälkeisiltä viikoilta hetken, kun olen istunut Kelan aulassa, ja siellä alkoi soimaan tämä biisi. Olen lähettänyt silloin ystävälleni viestin, että hajoan tähän paikkaan.

En hajonnut. En siihen, enkä mihinkään muuhunkaan hetkeen. 

Tänä kesänä tuo biisi sai yllättäen uudenlaisen merkityksen. Olimme toisella puolen Suomea viettämässä festariviikonloppua. Olin reissussa ystäväni kanssa, ja omien kavereidensa kanssa festareilla oli myös mies, jota tällä hetkellä tapailen. Hän kun sattuu olemaan kyseiseltä paikkakunnalta kotoisin. Olimme ystäväni kanssa menneet festarialueelle kuuntelemaan jo päivän ensimmäistä esiintyjää, ja sovimme tapaavamme tämän toisen porukan myöhemmin illalla. Päivä oli varsin ihana, kun ystäväni kanssa fiilistelimme bändejä ja samalla odotin jännittyneenä, että näen ensimmäistä kertaa tapailemani miehen parhaimmat ystävät. Alkuillasta, kun Chisu soitti päälavalla omaa keikkaansa ja olimme ystäväni kanssa anniskelualueella nautiskelemassa juomia, sain viestin, jossa meitä pyydettiin tulemaan vähän matkan päähän. Tapailemani mies oli kavereidensa kanssa tullut juuri festarialueelle. Ystäväni jäi juomaan juomansa loppuun, ja minä lähdin jo edeltä kävelemään sovittuun paikkaan. Aurinko paistoi kuumasti vaikka sääennusteet lupasivat sadetta, koko viikonloppu oli vasta alussa, olin kesälomalla ja päälläni oli ihana kirkkaan pinkki mekko. Olin tosi onnellinen ja oli kevyt olo.

Ja silloin soi se biisi. Tuu mua vastaan. Kävelin yksinäni iloisen ihmisjoukon läpi tuon biisin soidessa ja lauloin samalla sanoja, jotka osaan ulkoa. Siideri tuntui mukavalta päässä ja vatsanpohjassa tuntui kivalta, koska olin juuri tapaamassa miehen, johon olin tosi ihastunut. Ajattelin, että tämän on oltava merkki. Juuri nyt juuri tämä biisi. Tämän kuuluu mennä juuri näin, ja minun kuuluu saada tämän laulun ympärille myös onnellisia muistoja.

Näin hänet jo kaukaa ihmisten keskeltä. Hän oli lähtenyt kävelemään minua vastaan. Tietenkin.